Hirsitalon tuholaiset ovat aina ikävä yllätys. Pienet kutsumattomat vieraat syövät hirsimateriaaleja ja voivat aiheuttaa mittavia tuhoja talon rakenteisiin.
Tuholaisongelmat ovat yleisimpiä eritoten vanhoissa hirsitaloissa, sillä tuholaiset viihtyvät parhaiten lahonneissa ja kostuneissa puurakenteissa. Tästä huolimatta uudetkaan hirsitalot eivät ole täysin turvassa ei-kutsutuilta vierailta.
Ennen kuin säikähdät tätä lukiessasi, voit huokaista helpotuksesta, sillä hirsitalojen tuholaiset ovat Suomessa verrattain harvinaisia muihin puutaloihin nähden. Viime vuosien aika hirsitalojen tuholaisongelmat ovat olleet selvässä laskussa.
Hirsimestarin vinkeillä opit tunnistamaan hirsitalon yleisimmät tuholaiset, ennaltaehkäisemään tuholaisten pesimisen sekä tunnistamaan merkit mahdollisesta tuholaisongelmasta. Reagoimalla ajoissa orastavaan tuholaisongelmaan sekä toimimalla oikein voit välttyä suurelta laskulta.
Suurien vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi on tärkeä tunnistaa riskit.
Yleisimmät hirsitalon tuholaiset ja niiden tunnistaminen
Suomessa esiintyvät puun tuholaiset asuvat luonnossa kannoissa, keloissa sekä lähestulkoon kaikissa havu- ja lehtipuissa. Hirsitalon pihapiirin tuholaiset löytävät helposti hirsimateriaaleista suotuisan pesäpaikan, joka tarjoaa suojan Suomen vaihtelevilta säälosuhteilta.
Tuholaisten tunnistaminen on torjunnan kannalta tärkeää. Kun tuntee lajille tyypilliset elintavat, on niiden torjunta huomattavasti helpompaa.
Mitä tuholaisia Suomen hirsitaloissa esiintyy?
Suomessa esiintyviä puun tuholaisia ovat muun muassa tupajumi, hirsijumi, kuolemankello, tukkimiehentäi sekä erilaiset pistiäiset.
Näistä tupajumi, hirsijumi sekä kuolemankello viihtyvät eniten hirsitaloissa.
Tupajumi (Anobium punctatum)
Tupajumi on muutaman millin pituinen ruskea kovakuoriainen. Muista lajeista poiketen tupajumi ei viihdy Suomen metsissä, jonka vuoksi metsäisillä tonteilla sijaitsevat hirsitalot ovat hyvin pitkälti turvassa tupajumilta.
Tupajumi vaatii kasvaakseen poikkeuksellisen kosteat olosuhteet. Tämän vuoksi tupajumin ennaltaehkäisy on varsin helppoa; riittää kun sisätilojen kosteus on alle 60 prosenttia.
Tupajumi voi viettää hirsimateriaalissa useita vuosia, kunnes se kaivautuu puun pinnalle muodostaen noin 0,5 – 1,5 senttimetrin pyöreän ulostuloreiän.
Hirsijumi (Hadrobregmus confusus)
Hirsijumi on noin puoli senttiä pitkä vaalea kovakuoriainen joka viihtyy lahoavassa puussa. Hirsijumi on yleisin tuholainen vanhoissa hirsitaloissa.
Uudemmissa hirsitaloissa hirsijumi on harvinaisempi näky, sillä pelkkä kuiva keskuslämmitysilma estää sen munimisen ja toukkien kasvun.
Hirsijumi on hyvinkin elinvoimainen laji ja sen levinneisyys ulottuu aina pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle asti.
Pienet hirsijumin toukat aiheuttavat aikusia kovakuoriaisia suurempaa vahinkoa. Asuessaan hirren sisällä pienet toukat kaivavat kulkutunneleita muuttaen puun hienojakoiseksi pölyksi.
Elävän hirsijumikannan tunnistaa muutaman millin kokoisista ulostuloaukoista sekä pinnalle ilmestynestä keltaisista purukasoista.
Kuolemankello (Hadrobregmus pertinax)
Kuolemankello on suomalaisten hirsitalojen yleisin tuholainen. Kuolemankello on musta kovakuoriainen, jonka tunnistaa helpoiten takaselän keltaisista täplistä. Kuolemankellon toukat ovat alle puolisenttisiä sekä väriltään vaaleita.
Puolisenttiset toukat viihtyvät kosteissa hirsimateriaaleissa eivätkä säikähdä koviakaan pakkasia. Kovilla pakkasilla pienet kovakuoriaiset ja niiden toukat vaipuvat horrostilaan ja jatkavat puun syömistä kelien lämmetessä.
Toukkavaiheessa kuolemankellot poraavat rakenteiden sisälle muutaman millin paksuisia käytäviä, jotka voivat aiheuttaa mittavaa tuhoaa ellei niihin reagoida riittävän nopeasti. Kasvaessaan aikuiseksi kovakuoriakseksi kuolemankello poraa itsensä hirren pintaan jättäen jälkeensä 2-3 millimetrisen lentoreiän.
Kuolemankellon tunnistaa helpoiten niiden lentoaukoista, jotka ovat täynnä pientä pölyä.
Kuolemankellojen voimakas esiintyminen on useimmiten merkki orastavasta kosteusvaurioista. Tuholaisongelman ilmetessä on syytä reagoida välittömästi.
Tunnista piilevät hirsitalon tuholaiset ajoissa
Hirsitalon tuholaiset voivat asustaa hirsirakenteissa vuosikausia ennen ongelmien ilmenemistä. Tuholaiset päätyvät hirsimateriaaleihin useiden eri väylien kautta.
Jos tontilla on lahonneita tai saastuneita puumateriaaleja, ovat ne tuholaisten yleisin lähde. Tuholaisten syynä voi myös olla kosteus. lahonneet puuosat tai kuorelliset puumateriaalit.
Mahdollinen tuholaisongelman aiheuttaja on tärkeä tunnistaa hyvissä ajoin, jotta mahdolliset suuremmat vauriot voidaan ennaltaehkäistä.
Yleisimmät tuholaisongelmat merkit:
- Hirsiseinän sisältä kuuluva hiljainen ääni (esimerkiksi kuolemankellon kelloa muistuttava hiljainen tikitys)
- Poikkeuksellisen lämpimät kohdat seinissä tai lattiassa.
- 2-3 millimetrin lentoreiät ja niistä lentävä puupöly
- Talon sisällä liikkuvat aikuisen kovakuoriaiset
Ennaltaehkäise hirsitalon tuholaiset
Helpoin ja tehokkain tapa ehkäistä hirsitalon tuholaiset on huolehtia riittävän matalasta kosteudesta. Tuholaiset eivät pääse leviämään kun sisäilma ja hirsimateriaalit ovat riittävän kuivia.
Tuholaisongelma voi myös saada alkunsa esimerkiksi vanhoista puisista huonekaluista. Kaikki sisälle tuotavat puiset esineet ja huonekalut olisi hyvä tarkistaa tuholaisten varalta, sekä tarvittaessa pinnoittaa asianmukaisesti.
Yleinen hirsitalon huolenpito on myös tehokas keino pitää pienet tunkeilijat loitolla. Tuholaisongelmien yksi suurimmista syistä on rakennuksen kunnon sekä siisteyden ylläpidon laiminlyönti.
Vinkit tuholaisten ennaltaehkäisyyn:
- Huolehdi riittävän matalasta ilmankosteudesta. Yli 60 prosentin kosteus on valtava riski tuholaisongelmalle.
- Pidä hirsirakenteista hyvää huolta.
- Kosteusvahingon sattuessa huolehdi asianmukaisesta hirsien kuivatuksesta ripeästi.
- Ylläpidä yleistä siisteyttä.
- Älä tuo sisälle lahonneita tai saastuneita puutuotteita tai -materiaaleja.
Toimi näin tuholaisongelman paljastuessa
- Tunnista hirsitalon tuholainen: Ennen tuholaisten hävittämistä on tärkeää tunnistaa itse tuhon aiheuttaja. Lajintunnistus helpottaa tuholaisten torjuntaa huomattavasti kun tiedetään mitkä keinot toimivat mitäkin lajia kohden. Tuholaisten tunnistamiseen löytyy kattavasti tietoa internetistä.
- Kartoita tilanne: Ennen tuholaisten hävittämistä on tärkeää selvittää alueet, joihin tuholaiset ovat levinneet hirsitalossa, ja mistä leviäminen on alkanut. Samalla tarkistetaan myös ongelman laajuus, sekä onko kyseessä vanha vai tuore tuholaisongelma.
- Eristä: Tuholaisongelman kitkeminen aloitetaan aina ongelman lähteen ja saastuneita rakenteiden eristämisellä terveistä rakenteista.
- Tuholaisten hävittäminen: Tehokkaimmat keinot hävittää hirsitalon tuholaiset ovat kemiallisten torjunta-aineiden kuten myrkkykaasun käyttö sekä saastuneiden materiaalien lämpökäsittely. Tuholaisten hävittämiseen riittää 60 asteen lämpötila.
- Seuranta ja jälkitarkkailu: Ongelman kitkemisen jälkeen on tärkeä seurata tilannetta ja varmistaa ettei ongelma uusiudu.