Hirsitalot ovat olleet olennainen osa suomalaista järvimaisemaa jo satojen vuosien ajan. Pitkän kokemuksen ja perinteen seurauksena Suomi on hirsirakentamisen ehdoton laatujohtaja maailmassa, sekä suunnittelutaidon että teknisen osaamisen puolesta. Hirsirakentaminen Suomessa on säilynyt lähes muuttumattomana satojen vuosien ajan – vaikka tekniikka on kehittynyt.
Varhaisimmat suomalaiset hirsitalot olivat alkeellisia savupirttejä, kunnes 1500- ja 1600 -lukujen taitteessa lasiset ikkunat, paremmin eristävät katot ja savupiiput alkoivat yleistyä, lisäten asumismukavuutta huomattavasti. Rakennustyyli säilyi pitkään samana, kaikki huoneet rakennettiin tulisijan ympärille.
Teollistumisen myötä 1800-luvulla rakennustekniikka uudistui, ja uudenlaisia hirsirakennuksia alkoi ilmestyä myös kaupunkeihin. Uudet porvariston kaupunkirakennukset eivät olleet enää perinteisiä tupia, vaan enemmän nykyaikaisen kaltaisia huoneistoja, joihin kuului muun muassa keittiö, olohuone ja makuuhuone.
Hirsitaloja rakennettiin pitkään käsityönä, kunnes 1960-luvulla höylähirsitekniikka kehittyi valtavin harppauksin. Näihin aikoihin hirsituotteiden vienti kasvoi räjähdysmäisesti, mikä jatkuu vielä tänäkin päivänä. Useissa maissa ympäri maailman luotetaan suomalaiseen laatuun ja osaamiseen.
Tänä päivänä hirsirakentaminen ei pelkästään rajoitu omakotitaloihin ja mökkeihin. Pienemmät hirsirakennukset kuten saunat, kodat ja varastot ovat nykyään suuressa suosiossa. Hirren käyttö ulkoverhoilussa ja piharakentamisessa kuten terasseissa, aidoissa ja pylväissä on yleistä materiaalina käytetyn männyn helpon käsiteltävyyden myötä.
Modernien hirsitalojen edut
Hirsi on täysin kotimainen tuote, ja kaikki tuotanto tapahtuu kotimaisilla välineillä. Lähes poikkeuksetta hirsitalon ostaessa tuet paikallista toimijaa. Hirsi on ekologinen ja täysin hiilijalanjäljetön rakennusmateriaali, jonka tuottaminen on täysin energiaomavaraista. Rakentaminen luo enemmän energiajaetta kuin sitä käytetään koko prosessin aikana. Ylijäämänä syntyvä hake on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan hyödyntää lämmöntuotannossa.
Hirsitaloissa esiintyy hyvin harvoin sisäilmaongelmia, sillä moderni teollinen hirsi on hengittävää materiaalia, jolloin kosteus- ja lämpötasapaino säilyy. Hirsi sitoo itseensä lämpöä ja kosteutta huomattavasti paremmin kuin muut rakennusmateriaalit.
Hirsiteollisuuden kehittymisen myötä moderni teollinen hirsi ei vuoda ilmaa. Hirsitalojen etuna on myös erittäin vähäinen pölyn kertyminen, sillä puu johtaa heikohti sähköä ja näin ollen pölyä muodostava staattinen sähkö on erittäin vähäistä.
Energiatehokkuutta parantaa tiiviyden lisäksi hirren kyky varastoida lämpöä auringosta. Tutkimukset ovat osoittaneet modernit hirsitalot aivan yhtä hyviksi kuin kivi- tai puutalot.
Teollinen hirsirakennus mahdollistaa myös talotekniikan upottamisen hirsirakenteiden sisään. Esimerkiksi valokatkaisijoiden ja pistorasioiden johdot tai LVI-tekniikan saa helposti piiloon.
Hirsitalon rakentaminen on energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden lisäksi hyvä investointi myös sijoittajan näkökulmasta, sillä niiden arvon odotetaan nousevan jatkuvasti, johtuen hirsitalojen nopeasti kasvavasta kysynnästä.
Hirsirakentaminen Suomessa: Hirsitalojen materiaalit
Tänä päivänä hirsirakennuksessa eniten käytetty materiaali on höylähirsi. Höylähirsi on yleensä joko massiivirakenteista, eli yhdestä palasta tehtyä, tai niin kutsuttua lamellihirttä, joka on valmistettu liimalla kaksi tai useampi palaa yhteen. Nykyään yleisimmin käytetty materiaali on ristiinliimattu lamellihirsi. Tuotannon kehittymisen ansiosta lamellihirsi on lähes samanhintaista kuin perinteinen massiivihirsi. Tämän seurauksena lamellihirren suosio on kasvanut hirsirakentamisessa huomattavasti.
Aiemmin yleisenä materiaalina käytetyn pyöröhirren käyttö on vähentynyt huomattavasti teollistumisen myötä. Pyöröhirsi valmistetaan kuorimalla tai sorvaamalla kokonaisesta tukista, jolloin puu säilyttää lähes kokonaan alkuperäisen muotonsa, ja sitä käytettiin laajasti ennen hirsirakentamisen teollistumista.
Perinteisten materiaalien lisäksi Suomen markkinoille on lanseerattu lämpöhirsi. Lämpöhirsi muistuttaa ulkonäöltään tavallista hirsiseinää, mutta se perustuu lämpöeristettyyn puutolpparunkoon. Eristeenä käytetään usein mineraalivilla- tai puukuitupohjaisia eristeitä. Rungon ulkopuolelle kiinnitetään usein lamellihirrestä valmistettu ulkoverhous, jolloin lämpöhirsitalo ei juurikaan eroa ulkonäöllisesti perinteisestä hirsitalosta.
Kotimaisen hirren raaka-aineena on lähes poikkeuksetta mänty, sillä se kestää erinomaisesti kosteutta, sen kosteusvaihtelut vaikuttavat pääosin vain puun pintakerrokseen. Näin ollen mänty soveltuu myös kattojen ja lattioiden rakennusmateriaaliksi. Mänty on tunnetusti erinomainen rakennusmateriaali myös keveytensä sekä helpon työstettävyyden takia.
Männystä valmistetut hirsitalot ovat erittäin pitkäikäisiä, tästä erinomaisena esimerkkinä on Suomen vanhin pystyssä oleva hirsitalo Pyhän Henrikin saarnahuone, joka on rakennettu 1400-luvulla. Hirsitalo on helppo huoltaa, sillä jos yksi hirsi hajoaa tai kärsii kosteusvauriosta, on helpompi vaihtaa yksittäinen hirsi kuin purkaa koko seinärakenne. Helppo huollettavuus pidentää hirsitalon käyttöikää huomattavasti verrattuna muihin moderneihin materiaaleihin.
Männyn lisäksi Suomessa käytetään kuusta ja hyvin harvoin haapaa hirsien materiaalina. Kuusi on oikein käsiteltynä lähes yhtä kestävää kuin mänty, mutta se on materiaalina mäntyä haastavampi, sillä kuusi on oksaisempaa, pihkaisempaa ja se halkeilee ja kieroutuu helpommin. Suomessa haapaa käytetään lähinnä pihasaunojen materiaalina.
Hirsirakentaminen Suomessa 2010-luvulla
Hirsirakentamisen suosio on viime vuosina ollut valtavassa kasvussa, niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Nykyään jopa joka neljäs omakotitalo rakennetaan hirrestä. Loma-asuntojen ja mökkien materiaalina hirsi on ollut pitkään ylivoimaisesti suosituin, eikä se tule muuttumaan.
Mökkien ja loma-asuntojen lisäksi yhä useampi omakotitalon rakentaja päätyy materiaalivalinnassaan kotimaiseen hirteen sen kestävyyden, estetiikan sekä perinteikkyytensä takia. Yksityisten asuinrakennuksien lisäksi yhä useampia julkisia rakennuksia kuten ravintoloita, kouluja ja hotelleja rakennetaan aidosta hirrestä juuri samoista syistä.
Suuri vaikuttava tekijä suosion kasvussa on ollut hirsitalojen ulkonäön ja arkkitehtuurin kehittyminen, jonka on mahdollistanut modernit helposti työstettävät materiaalit kuten painumaton hirsi. Hirsitaloja suunnitellessa on vain mielikuvitus rajana, nykyään hirsitalo voi yhtälailla olla perinteinen maalaistalo, tai keskellä kaupunkia kivitalojen keskellä sijaitseva asemakaavaan sopiva moderni omakotitalo. Oikein suunniteltuna hirsitalo soveltuu niin taajamaan kuin haja-asutusalueelle.
Hirsirakentamisen ympäristöystävällisyys
Estetiikan ja pitkäikäisyyden lisäksi ekologisuutta ja uusiutuvia raaka-aineita arvostetaan yhä enemmän. Hirsitalon valmistuksessa käytetään ainoastaan uusiutuvia materiaaleja, sekä valmistusprosessin hiilijalanjälki on minimaalinen. Hirsirakenteiden ja ulko- ja sisäverhoilujen lisäksi muun muassa lämmöneristeet sekä äänieristeet pyritään valmistamaan puupohjaisista materiaaleista, kuten puukuitueristeistä.
Valmis hirsitalo toimii myös tehokkaana hiilinieluna, sillä puu sitoo itseensä valtavan määrän hiilidioksidia koko käyttöikänsä aina lahoamiseen tai sen lopulliseen kierrättämiseen asti.
Ympäristöystävällisyyttä lisää myös käytöstä poistetun hirsitalon kierrätys, sillä siitä ei synny lainkaan ongelmajätettä. Elinkaarensa päätteeksi hirsitalo voidaan hyödyntää uusina puutuotteina tai polttaa energiaksi biopolttoaineena.
Hirsitalon sisäilma ja energiatehokkuus
Hirsitalojen erinomainen sisäilma on monelle ratkaiseva tekijä rakennusmateriaalia valittaessa. Hirsi on hygroskooppinen materiaali, eli se sitoo kesäisin kosteutta, ja vapauttaa sitä kuivaan talviaikaan. Hirsitalojen hengittävyys takaa optimaalisen ilmankosteuden, jolloin kesäisin sisällä on mukavan viileää ja talvisin miellyttävän lämmin. Hengittävyys ei kuitenkaan tarkoita ilmavirtausta seinärakenteiden läpi, vaan puu pyrkii sitä ympäröivän ilman kanssa tasapainokosteuteen. Oikea ilmankosteus ehkäisee myös haitallisten eliöiden kasvua, joten homeongelmat ovat hirsitaloissa harvinaisia.
Tämän takia hirsiseinien käsittelyssä täytyy aina ottaa huomioon pintakäsittelyaineen vesihöyrynläpäisevyys, sillä liian vahva lakka- tai maalipinta voi estää hirren hengittävyyden ja kumota hirren luonnolliset hyödyt. Lisäksi on tärkeä huomioida pintakäsittelyaineen uv-suoja sekä ympäristöystävällisyys. Hirren voi myös jättää käsittelemättä, mutta silloin hirren tummumisen ja likaantumisen riski on suurempi. Hirret voi myös suojata lautaverhouksella, joka on tarvittaessa helppo vaihtaa.
Hirsi on omakotitaloon erinomainen materiaali sen hengittävyyden ja lämmöneristyksen myötä, ja suurin osa uusista hirsitaloista on rakennettu todella energiatehokkaiksi ja ympäristöystävällisiksi yhdistämällä hirsitekniikka energia- ja kustannustehokkaaseen lämmitysmuotoon kuten määlämpöön.
Etenkin massiivihirsi ja vasta markkinoille saapunut lämpöhirsi tasaa erinomaisesti lämmönvaihteluita, mikä lisää entisestään hirsitalon energiatehokkuutta. Energiatehokkuuden lisäksi hirsi on materiaalina erittäin turvallinen valinta, sillä moderneissa hirsitaloissa ei juurikaan esiinny kosteusvaurioita.